Tukholman kadut ja kuppilat

Tukholman reissulla pääsimme messujen ja kiinnostavien vierailukohteiden lisäksi nauttimaan paikallisesta kulttuurista. Oma majapaikkamme sijaitsi noin 2km etäisyydellä ydinkeskustasta Kungsholmenissa. Saimme huomata, että Tukholma on matkailijan näkökulmasta myös paljon muutakin kuin shoppailua Åhlensin ja kauppakeskus Gallerin välillä. Vaikka kaupunki muistuttaa paljon Helsinkiä, kaduilla käveltäessä tunnelma on kuitenkin aivan erilainen – varsinkin jos poikkeaa edes vähän kauemmaksi Sergelintorilta. Kaduilla kierrellessä voi huomata, että esimerkiksi kahvilakulttuuri on omaa luokkaansa.

Nautiskelijoille ja kuumien sekä kylmien juomien ystäville on tarjolla tunnelmallisia ja asiakkaita houkuttelevia kuppiloita lähes joka nurkassa. Helsingissä on tottunut, että tutut kahvilaketjut ovat johtavassa asemassa, mutta Tukholmassa harvemmin törmäsimme samannimiseen kahvilaan muutamia massaketjuja, kuten Espresso Housea ja Starbucksia lukuun ottamatta. Aamukahvinsa haki mielellään joka päivä eri paikasta, jotta sai nauttia mahdollisimman monesta eri kahvilasta ja ajanviettopaikasta. Hintatasoltaan kahvilatuotteet uniikeissa pikkupaikoissa eivät olleet edes mitenkään kalliita, ehkä jopa edullisempia kuin Suomessa.

Erilaisten kahvinautintojen lomassa teimme opintomatkaamme liittyviä havaintoja markkinoinnin näkökulmasta. Kiinnitimme huomiota muun muassa siihen, millaiseen ulkoasuun, esillepanoon, tunnelmaan ja asiakaspalveluun kahviloissa on panostettu. arjonta oli monipuolista ja tuotteita löytyi jokaiseen makuun. Monissa kahvioissa tunnelmallisuus ja perinteikkyys vetivät puoleensa. Näyteikkunat ovat houkuttelevia ja usein avaria. Pöydissä on lähes aina kynttilöitä, kristallikruunuja ja muita tunnelmavalaisimia. Perinteikkäät liitutaulutyyppiset tuoteluettelot luovat myös omanlaista tunnelmaa. Esillepano on elämyksellistä ja lähes pakottaa ostamaan tuoreen leivoksen.

Yllättävä havainto oli myös se, että ”Cafe” nimellä markkinoiduista paikoista sai myös alkoholijuomia ja ns. kunnon ruokaa, eli muutakin kuin täytettyjä leipiä ja patonkeja. Tämä helpotti sopivan ruokapaikan etsinnässä. Totesimme, että Helsingissä on välillä vaikea löytää mukavaa kahvittelupaikkaa jos sen yhteydessä mainitaan myös ruuasta. Asiakkaana pelkää sitä, että sisään astuessa henkilökunta lätkäisee ruokalistan käteen ja tuntuu hieman nololta ottaa vain kahvia, kun kerta "ruokapaikkaan" ollaan tultu. Tukholmassa kahviloina markkinoituihin paikkoihin uskalsi ennakkoluulottomasti mennä juurikin vain kahville ja ruuan tilausmahdollisuus oli vain plussaa, ei pääidea.

Asiakaspalvelutilanteet olivat erittäin miellyttäviä. Yleensä ruotsinkieltään ei uskalla käyttää epäonnistumisen pelossa, joten tilauksensa tekee automaattisesti englanniksi. Koska kyseessä on opintomatka, asioimme eri tilanteissa mahdollisimman paljon ruotsiksi. Oli positiivista huomata, ettei kieltä tarvitse osata täydellisesti voidakseen keskustella. Kukaan ei tosielämän tilanteessa sakota siitä, jos kielioppi ja artikkelit eivät ole täsmälleen kohdallaan – pääasia että kieltä käyttää ja saa viestinsä perille. Myyjät olivat selvästi innoissaan siitä, että puhuimme ruotsiksi ja auttoivat, jos tapahtui oikosulku jonkin sanan kohdalla.

Monet ilmeisesti tunnistivat suomenkieliset jonotuskeskustelumme ja palvelutilanteessa kysyivät ”Är ni Finska?”  Monet myös kyselivät kiinnostuneena koulutuksestamme kertoessamme olevamme opintomatkalla.

Mikäli aikaa riittää, kannattaa Tukholmassa vieraillessa ehdottomasti tutustua myös paikalliseen kulttuuriin ja poiketa muuallakin kuin ydinkeskustan kaupoissa. Myös kohtuuhintaisia ja erittäin viihtyisiä ravintoloita on helpompi löytää, jos vain jaksaa edes hieman kauemmaksi kävellä keskustan modernista ja korkeahintaisemmasta ympäristöstä. Ruotsin puhumista ei kannata jännittää, vaan tilaus kannattaa rohkeasti tehdä omalla kielitaidollaan ja vähempikin osaaminen riittää aivan hyvin.

Wiener Caféet - kahvila vaiko hienostunut ruokapaikka? 

Anniina Mannila & Oanh Pham